Henri Vilminko

5.1.2009

Sain ennen joulua vanhempien luona käydessä elektroniikkapelin joka oli löytynyt jostain vanhojen aarteiden seasta. Diamond Hunt -nimisen pelin takakannesta löytyy vuosiluku 1982, mutta muistelen saaneeni sen ehkä vuonna -83, joten laitteelle on joka tapauksessa kertynyt ikää ainakin 25 vuotta. Normaalia kellastumista ja toisen saranan puuttuvaa tappia lukuunottamatta peli on yllättävän hyvässä kunnossa, vaikka sitä tuli elektroniikkapelien kulta-aikaan tahkottua läpi järjettömän monta kertaa. Kolmiruutuinen peli oli tuohon aikaan suuri ylpeydeaihe kun muut pelailivat vielä tavallisilla kaksinäyttöisillä Donkey Kongeillaan… Pitihän pelin toimivuus kokeilla, joten etsin kaapista muutaman nappipariston, totesin vehken toimivan Buickin tapaan ja jatkoin timantin metsästystä vihaisten alkuasukkaiden ja myrkyllisten käärmeiden seassa ihan kuin pari vuosikymmentä sitten.

Pelin tekijä, hongkongilainen VTech, on näköjään vieläkin pystyssä ja tekee mm. simppelejä tv-pelejä ja opettavaisia leluläppäreitä lapsille: VTech UK. Joitakin noita muistankin nähneeni ennen joulua joka tuutista puskeneissa lelulehdissä.

Päivitys: GameAndWatch.comissa on esitelty hienosti Nintendon vanhat elektroniikkapelit kuten Donkey Kong Jr, Oil Panic ja Mario Bros.

Ei kommentteja »
Tägit: nintendo, retro

3.1.2009

Aloin eilen ihmettelemään eikö Facebookiin muka tosiaan pysty lähettämään kuvia kuin jenkkiliittymistä ja iPhonesta jolle on oma FB-sovelluksensa. Saitin ohjeistuskaan ei paljoa suostu kertomaan, ei suomeksi eikä alkukielellä, joten homma piti testata melko pitkälti yritys ja erehdys-menetelmällä. Tulin siihen tulokseen että käyttöönoton pitäisi mennä näin:

1. Lähetä multimediaviesti (MMS) osoitteeseen mobile@facebook.com
2. Saat vastauksena tekstiviestin, josta löytyy vahvistuskoodi joka syötetään Facebookin asetukissa Matkapuhelin-välilehdelle (lienee englanniksi Settings-> Mobile)
3. Tämän jälkeen voit lähettää MMS-viestejä mobile@facebook.com-osoitteeseen ja niissä olevat kuvat ilmestyvät jonkin ajan kuluttua profiiliisi Mobiilitiedostot-kuva-albumiin, josta ne voi siirtää eteenpäin haluamaansa albumiin. Kuvatekstiksi tulee viestin otsikkoon kirjoittamasi teksti.

Eipä tuo siis niin monimutkaista loppujen lopuksi ole, mutta kun googlella löytyi ensin vanhoja kohdeosoitteita (photos@facebook.com ja notes@facebook.com) eikä missään kerrottu pitääkö viesti lähettää MMS:nä vai sähköpostina, niin sain aluksi kasan herjoja tunnistamattomasta lähettäjän osoitteesta tai puhelinoperaattorista. Myös ainoastaan jenkeissä toimiva Facebook Mobile -tekstiviestipalvelu sotki kun monessa blogissa sekoitetaan se MMS-palvelun kanssa. Jenkeille kun taitavat multimediaviestit olla vielä suht tuntematon käsite… Mobiiliasetussivulla olevaa “Ota käyttöön Facebook Mobile” ei siis tarvitse eikä kai pystykään tekemään täkäläisillä puhelimilla.

Facebookin mobiilisivut ovat osoitteessa http://m.facebook.com, ne ovat simppelit mutta statuksen päivittäminen ja uutisten selailu onnistuvat ihan kätevästi vaikka bussipysäkillä kyytiä odotellessa.

Ei kommentteja »
Tägit: facebook, puhelimet, web

19.10.2008

Tietää kai sen koko maailma jo, mutta pitäähän tännekin kertoa että meille syntyi maanantaina 29. päivä syyskuuta pieni poika. Olin tälläkin kertaa synnytyksessä mukana ja kaikki meni hyvin (helppohan se minun on sanoa kun vastuulla on vain sitkeän napanuoran katkaisu). Viimeksi Ellan kanssa ehdittiin pyöriä useampaan kertaan Tammisaaren markkinoilla ennen kuin synnytys lähti käyntiin, mutta tällä kertaa onneksi lähdettiin matkaan ajoissa koska koko toimitus menikin nyt kertaluokkaa nopeammin. Äidillä ja pojalla ei kuitenkaan ollut missään vaiheessa hätää ja muutaman tunnin päästä makoiltiin jo kaikki väsyneinä samassa pedissä.

Tammisaaren synnytysosastolla sattui olemaan sen verran ruuhkaa että ei päästy majoittumaan perhehuoneeseen. Jouduin siis ajelemaan joka päivä sairaalan ja kodin väliä ja tytötkin olivat pari kertaa mukana, mutta toisaalta Petra sai nyt levätä rauhassa vauvan kanssa ilman jaloissa pyörivää meluista perhettä. Torstaina haimme sitten äidin ja pojan kotiin ja tyttöjä pitkään hoitamassa ollut mummukin pääsi välillä lepäämään oman kodin rauhaan. Jännittyneinä vauvan tuloa odottavien Veeran ja Ellan hoitaminen kun ei ollut ihan kevyttä hommaa…

Olen nyt ollut kolme viikkoa isyyslomalla ja palaan takaisin töihin tiistaina. Poika syö, nukkuu ja kasvaa hyvin ja tuntuu tällä hetkellä olevan kolmesta lapsesta helpoin käsitellä. Isosiskot hoitavat kyllä vauvaa kovasti, mutta Ella on välillä mustasukkainen ja kiukkuaa huomion tarpeessaan vaikka sitä yrittäisikin jakaa kaikille tasapuolisesti. Veeralle taas tuntuu tekevän hyvää että pääsee huomenna päiväkotiin, koska tyttö on kolmen kotiviikon aikana ehtinyt tylsistyä aika monta kertaa kun kaverit ovat päivisin hoidossa. Itse tämän mylläkän keskellä jaksaa lievää kroonista väsymystä lukuunottamatta ihan hyvin, mutta katsotaan mihin suuntaan fiilikset menevät kun kohta alkaa taas arki ja työ…

Ja niitä kuvia löytyy tietenkin Veeran ja Ellan sivulta.

1 kommentti »
Tägit: vauva, syntymä, veera, ella, lapset

22.9.2008

Ella täyttää tänään kaksi vuotta. Tyttö alkaa olla jo aikamoinen touhottaja kun alkukesästä oppi konttaamaan ja kesäloman aikana otti ensimmäisiä askelia tukea vasten. Veikkaan että ollaan helisemässä siinä vaiheessa kun Ella alkaa kävelemään kunnolla koska tavarat saavat nyt jo kyytiä kun tyttö pyörii rinkiä sohvapöydän ympärillä ja viskoo kaiken pöydältä löytyvän irtaimiston lattialle.

Ellan synttärijuhlat pidettiin varmuuden vuoksi jo pari viikkoa sitten, koska toiseen “syntymäpäivään” eli laskettuun aikaan on nyt enää viikko. Mutta toistaiseksi ei ole näkynyt ihmeempiä merkkejä että uusi tulokas haluaisi vielä ulkomaailmaan joten jäämme edelleen odottavalle kannalle… Toivottavasti ehdin edes parannella flunssani ensin pois.

Ei kommentteja »
Tägit: vauva, ella, lapset

6.9.2008

Base kertoi Pacmanprojekti -blogissaan, että satelliittibokseihin ja muuhun viihde-elektroniikkaan erikoistunutta Huoltovalikko-saittia ylläpitävä Raitsa on avannut oman keskustelualueen vanhoille tietokoneille, MAMElle ja muuhun retropelaamiseen liittyvälle asialle. Suomalaiset retrosaitit ovat harvassa, joten tällainen porukan yhteen kasaaminen on hieno idea. Jospa minäkin vaikka löytäisin Suomesta toisen Spectravideo-harrastajan! ;)

“Pelit, videopelit, MAME yms.” - http://huoltovalikko.keskustelupalstat.com/forumdisplay.php?f=51

Ei kommentteja »
Tägit: tietokonepelit, retro

6.9.2008

Luin alkuvuodesta Fillarimessuilla lanseeratuista Skikeistä, jotka ovat (luistinten mittakaavassa) isoilla ilmakumipyörillä varustettuja kenkään kiinni sidottavia rullaluistimen tapaisia vehkeitä. Innostuin ideasta koska skikkausta luvattiin voitavan harrastaa muuallakin kuin asfaltilla eli täällä Kirkkonummellakin voisi hyvin luistella menemään sauvojen kanssa pitkin syrjäisiä metsäteitä. Pienen foorumikierroksen jälkeen löysin kokemuksia Skikeistä sekä puolesta että vastaan, mutta samassa keskustelussa joku mainitsi saksalaisen rullaluistinmerkin Powersliden Nordic-malliston. Nordicit ovat rullaluistimia jotka on varustettu ylipitkällä kiskolla ja kahdella 15 cm ilmakumipyörällä (normaaleissa kuntoluistimissa noin 8 cm) ja mikä olennaisinta kunnon rullaluistinkengällä. En ole skikejä käytännössä kokeillut, mutta lenkkarin sitominen remmeillä luistimeen ei kuulosta yhdistelmältä joka olisi kaikkein paras jalalle pitkiä lenkkejä ajatellen…

Selvitin että Suomeen ei Powerslidea tuo kuin pari luistelun harrastajaa (vai luistelevatko jopa työkseen, en tiedä) ja nämäkään eivät majaile pääkaupunkiseudulla. Tukholmasta löytyi Rullverket -kauppa jossa kävinkin pyörähtämässä maaliskuussa ruotsinreissulla, mutta sieltä en saanut luistimia mukaani kokojen puuttumisen takia. Liikettä pitävä Peter kertoi kyllä neuvottelevansa sopimuksia suomalaisten liikkeiden kanssa, mutta tällaisten diilien hieromisessa menee luonnollisesti aikaa… Pitkän pähkäilyn jälkeen päätin sitten loppukesästä tehdä webbitilauksen Rullverketistä ettei luistinten saaminen olisi harvemmaksi käyneistä Ruotsin työreissuista kiinni. Mittasin jalkani ohjeiden mukaan, valitsin Powersliden saitin taulukosta sopivan koon ja laitoin Nordic Trainereiden tilauksen vetämään.

Viiden päivän päästä UPS toi paketin kotiovelle ja pääsin testaamaan kauan kaivattuja luistimia. Mutta ei minua näköjään ole tarkoitettu Nordicceja saamaan, koska heti ensimmäisellä kokeilulla huomasin että luistimen kenkä on kovin ahdas. Yritin tehdä tilaa vaihtamalla pohjallisia ohuempaan ja lopulta ottamalla ne kokonaan pois mutta lesti oli yksinkertaisesti liian kapea vaikka kengän pituus olikin ihan kohdallaan. Niinpä jouduin sitten palauttamaan paketin ja pyytämään rahat takaisin, koska en voinut luottaa siihen että isommassa koossakaan kenkä olisi sopivan levyinen. Joudun kai odottamaan sitä seuraavaa Tukholman keikkaa ja buukkaamaan itselleni sen verran ilta-aikaa että käyn testailemassa luistimia Peterin putiikissa kaikessa rauhassa. Noh, syksy tuntui alkavan tänä vuonna jo elokuussa, joten aika vähiin nuo luistelukerrat olisivat muutenkin jääneet… Ehkä ensi keväänä sitten…

Päivitys: Lisäsin vertailun vuoksi kuvan jossa vierekkäin Nordic Trainer ja vanha K2-luistimeni. Kookakkosissa normaalit 82 mm pyörät.

Ei kommentteja »
Tägit: urheilu, rullaluistelu

7.8.2008

Lomat on tältä kesältä taas ohi ja melkein viikko paiskittu jo töitä. En ala kirjoittamaan mitään “Minun kesälomani”-kouluainetta, mutta jospa lyhyesti tiivistän mitä tänä kesänä on saatu aikaan.

Meillä oli Petran kanssa työpaikan vaihdosta johtuen vain kolme viikkoa lomaa, joten pidemmät reissut jätettiin suosiolla väliin. Vaikka kaukaisin lomakohde taisi olla eksoottinen Tampereen kaupunki niin mökkeilyssä ja kiireettömässä kotona oleilussa riitti tekemistä ihan tarpeeksi. Mökillä tehtiin lähinnä tavallista pientä kunnostushommaa ja katsottiin välillä etteivät muksut juokse mereen… Lomamökkeily huipentui perinteiseen Sarvsalö-åttan -puolimaratoniin, jonka ajanottajana olin kuudetta kertaa. Ilma oli kuuma, kisatoimisto täynnä paarmoja ja ajanottokalusto teki taas muutaman pienen källin kesken kisan, mutta yllättävän hyvin showsta selvittiin taas noinkin minimaalisella miehityksellä. Tulokset ja kuvia löytyy tapahtuman sivuilta, yrittäkää bongata urheilujulkkikset. ;)

Kotona ollessa harrastettiin kaikenlaista pientä remppaa. Alkukesästä rakennettu terassi (kuvassa puolivalmiina ilman kaidetta) tuli vihdoin viimeisteltyä kun saatiin kaide maalattua ja alaosaan lisättyä turvarimat ettei Ella ole jatkuvasti konttaamassa pää edellä kaiteen ali. Olisi pitänyt tuokin ottaa huomioon heti rakennusvaiheen alussa… Lisäksi käytiin heittämässä vanha vierassänky ja järkyttävän iso kirjoituspöydänrohjo kierrätyskeskukseen ja haettiin Petran serkulta tilalle tukevampi peti ja kompaktimpi pöytä. Uuden vierassängyn alle mahtuu muutama laatikkokin, joten jatkuva säilytystilan puute helpottui ainakin hetkellisesti. Petra haluaisi pesänrakennusvietissään myllätä kämppää enemmänkin mutta olen yrittänyt vähän toppuutella.

Viime viikonloppuna kävin pyörähtämässä Assemblyillä. Omaksi perinteeksi on perheteknisistä syistä syntynyt perjantai-illan partyvisiitti ja tänä vuonna ratkaisu toimi kelin puolesta oikein hyvin. Vietin suuren osan ajasta Suomen it-alan eliitin kanssa sillä kallioiden nurkalla, jossa tunnelmanhuollosta vastasi Muton hieno boombox luukuttaen SIDejä ja muuta sopivan nostalgista nörttimusiikkia. Soittelin pariin otteeseen myös AXEa Nintendo DS:llä ja iästään huolimatta softa jaksoi edelleen herättää yllättävän paljon kiinnostusta partyporukassa. Kompoista tuli käytyä katsomassa vain illan kohokohta eli oldschool-demot joka oli uusituista säännöistä johtuen kyllä aika sillisalaatti. Mukana oli yritelmää PWP:n Vic-20 -demosta Byterapersin PC 486-tuotokseen mutta todellista helmeä ei (valitettavasti tänäkään vuonna) nähty.

Assembly 2008 -tulokset Pouetissa

Boozemblyillä oli monen partykävijän kanssa puhetta mainitsemani musisointisoftan AXEn päivittämisestä uusilla hienoilla ominaisuuksilla, mutta motivaatio tuohon hommaan tippui jokseenkin nollaan kun löysin DS:lle juuri julkaistun kaupallisen Korg DS-10:n. DS-10 simuloi kahta analogista syntetisaattoria ja rumpukonetta, joita voi kaikkia ohjata sekvenssereillä ja rakentaa näin hienoja minimalistisia taideteoksia. Rumpu- ja bassotaustan tekeminen on kynällä tökkimällä helppoa ja päälle voi livenä soittaa “koskettimia” tai veivata kynällä vaikka minkälaista hienoa efektiä. Omia tuotoksia voi tallentaa ja jakaa muille softan omistajille ja myös analogisyntikan nuppeja vääntelemällä tehtyjä soittimia on mahdollista siirtää DS:ien välillä. Vaikka en musiikin luomista ole sen kummemmin ole koskaan harrastanutkaan niin pienen testailun jälkeen tilasin softan vaikka sitten vain omaksi iloksi ja silloin tällöin sopivan kohdeyleisön kanssa jammailua varten. Näyttää varmaan tosi fiksulta kun bussissa hytkyy luurit päässä omatekoisten biittien tahtiin mutta minkäs teet kun on syntynyt rytmi veressä…

Päivitys: Softa on siis toistaiseksi saatavilla vain Japanista joten hintaa tulee tilatessa vähän normaalia DS-peliä enemmän, mutta laajempaa julkaisua on kyllä lupailtu. Käyttöliittymä on kokonaan englanniksi, mutta jos analogiset syntsat eivät ole ennestään tuttuja niin käyttö voi olla aika hankalaa japaninkielisen manuaalin takia…

Korg DS-10 Synthesizer (virallinen sivusto)

Ei kommentteja »
Tägit: softat, nörtit, nintendo, nintendo ds, puolimaraton, loma, sarvsalö, retro

3.5.2008

Jaaha, olisi aika päivittää blogia välillä. Vaihdoin työpaikkaa viime lokakuussa ja sen jälkeen meno olikin aika reipasta jonnekin helmikuun hujakoille asti… Ravasin muutaman kuukauden ympäri pohjoismaita kursseilla ja kokeneempien tiimikavereiden kanssa asiakkailla katsomassa miten homma toimii ja vähitellen otin sitten ohjia enemmän omiin käsiini. Olen nyt siis Oraclella teknisenä konsulttina ja teen Hyperion-talousjärjestelmien asennuksia ja ongelmien selvittelyä. Muutos asiantuntijatehtävästä konsultiksi on ollut aika iso mutta täytyy sanoa että asiakkaiden kanssa säätäminen on loppujen lopuksi paljon mielenkiintoisempaa kun jokainen uusi keissi on käytännössä erilainen. Ulkomailla reissaaminenkin on onneksi jäänyt melko vähiin kun Suomen projektipäällikkö pitää meikäläisen tiukasti kiinni paikallisissa hankkeissa.

Muullakin perheellä on puoli vuotta kulunut aika vaihtelevasti. Tytöt olivat syksyllä vähän väliä sairaana ja Veeralla todettiin pitkittynyttä yskää ja keuhkoputkentulehduksia tutkiessa maitoallergia. Eipä ollut helppoa laittaa nelivuotiaan ruokavaliota uusiksi kun maidosta piti päästä kokonaan eroon ja lisäksi pannassa ovat olleet naudanliha ja soija kun niiden proteiinit muistuttavat maidon valkuaisaineita. Jälkimmäisiä ollaan nyt jo kyllä täysin maidottoman kuurin jälkeen kokeiltu uudestaan ja näyttäisi ettei niistä tule reaktioita mutta maito (mukaanlukien maitoproteiini jota on vähän joka paikassa) pysyy toistaiseksi edelleen kiellettyjen listalla.

Ella aloitti lokakuussa päiväkodin saman syssyyn kun vaihdoin töitä ja Petra lopetti hoitovapaan. Vähän hirvitti miten aloitus sujuisi kun tyttö oli vasta oppinut vierastamaan uusia ihmisiä mutta yllättäen alku menikin ihan kivuttomasti. Ryhmässä on mukavat hoitajat ja ylimääräinen avustaja, joka touhuaa paljon Ellan kanssa. Ella onkin oppinut paljon uusia taitoja, esimerkiksi viittomia on käytössä jo kymmenkunta ja konttaaminenkin alkaa jo sujua vaikka se ei olekaan vielä syrjäyttänyt sähäkkää ryömimistyyliä.

Ensi syksynä on tiedossa lisää vipinää kun syyskuun lopulla on odotettavissa uutta perheenlisäystä. Vielä ei ihan olla suurperheen mitoissa mutta piti nytkin jo varautua sen verran että auto menee vaihtoon jotta saadaan kaikki turvaistuimet mahtumaan takapenkille. Lyhyehkön renkaidenpotkimiskierroksen jälkeen laitettiin tilaukseen Grand C4 Picasso johon porukan pitäisi mahtua joksikin aikaa.

Ei kommentteja »
Tägit: Yleinen

18.9.2007

Ajelin viikonloppuna tyttöjen kanssa vanhempien luokse Saloon. Hangontien alkupäässä oli siltaan kiinnitetty banneri, jossa kerrottiin poliisin tehostetusta nopeusvalvonnasta, mutta enpä tuosta suuremmin välittänyt kun kaasujalkani ei muutenkaan ole sieltä raskaimmasta päästä. Mutta puolessa välissä matkaa ajelin kuorma-auton perässä kun yhtäkkiä kameratolpan salama välähti ensin kuormurille ja heti perään meille. Vilkaisin äkkiä mittariin ja totesin että nopeutta oli sen mukaan (80 km/h alueella) alle yhdeksän kymppiä eli mitenkään reipasta ylitystä ei tullut tehtyä. Muistin kuitenkin että tehovalvonnan yhteydessä oli puhuttu jotain nollatoleranssista, joten jäin vähän miettimään minkälainen lappu mahtaa postista tipahtaa. Tänään tuli sitten kuvassa näkyvä kirje poliisilta. Selvisin huomautuksella, mutta mukaan oli lätkäisty heippalappu, jota jäin kyllä ihmettelemään. “Pidättehän lapsenne turvavöissä??”… Kyllä pidämme, kiitos vaan, mutta mitähän tällä kommentilla on haluttu sanoa? Onko kameran kuvasta näkynyt että Veera retkotti nukkuessaan oudosti turvaistuimessa? Vai onko tämä normaali ystävällinen muistutus lapsiperheille? Pitäisiköhän kysyä allekirjoittaneelta vanhemmalta konstaapelilta…

1 kommentti »
Tägit: auto, poliisi

6.9.2007

Kertoilenpa vaihteeksi mitä Ellalle kuuluu… Kreetan lämpö toimi selkeästi jonkunlaisena vauhdittajana koska Ella teki lomareissun jälkeen kunnon kehityspyrähdyksen. Juominen oli aikaisemmin kovin vaikeaa mutta loppukesästä se taito löytyi yhtäkkiä ja nyt nokkamukista menee kerralla jopa desi maitoa. Vähän sen jälkeen Ella oppi pysymään istuallaan kun siihen asentoon nostetaan (helpottaa kummasti esimerkiksi syöttämistä) ja myös ryömimään pieniä matkoja kun tarpeeksi kiinnostavalla lelulla houkuteltiin. Nyt tyttö mönkii maassa jo aika vauhdikkaasti ja seuraavaksi on sitten alettu vähitellen treenata konttausasentoon nousemista.

Meillä on nyt puheterapeutin suosituksesta käynyt tukiviittomien opettaja. Puheen oppiminen viivästyy yleensä Down-lapsilla, joten alkuvaiheessa on hyvä opetella vaihtoehtoisia tapoja joilla lapsi voi ilmaista ajatuksiaan. Tukiviittomat ovat varsinaista viittomakieltä yksinkertaisempia ja tarkoitettu lähinnä lauseen olennaisimpien sanojen esittämiseen. Kestää varmasti vielä pitkään ennenkuin Ella oppii ensimmäiset viittomansa, mutta tässä vaiheessa riittää että me muut saadaan niistä kokemusta ja vähitellen yritetään ottaa yleisimpiä viittomia käyttöön päivittäisissä touhuissa.

Ei kommentteja »
Tägit: down, ella, lapset