Löysin laatikostani vanhan Citizen-merkkisen rannekellon, jonka olen saanut varmaan joskus ala- ja yläasteen taitteessa, 80-luvun puolella joka tapauksessa. Ajattelin kokeilla sitä päivittäisessä käytössä, koska viime aikoina on alkanut jurppimaan kännykän kaiveleminen taskusta kellon katsomista varten ja edellinen kinetic-Seikoni on suhteellisen kalliin huollon tarpeessa ja siksi laatikon pohjalla sekin. Tämä Citizen Alarm-Chrono on rehellinen 80-luvun digitaalikello, joten ehkä sillä saa jonkun verran retro- tai ainakin nörttipisteitä. Eihän tuo mikään eeppinen Casion laskinkello ole, mutta 80-luvun henki on vehkeessä kuitenkin läsnä isoista nestekidenumeroista lähtien. Plussana suunnittelijoille sanottakoon vielä että kalenteri osaa näyttää oikeaa päiväystä vuoteen 2035 asti, joten sen puolesta kello voi roikkua ranteessa vielä varsin pitkään.
Tallennettu kategorioihin retro
|
Jaa, se loma taisi mennä ja töissäkin on ehditty istua jo useampi viikko. Meinasin jossain vaiheessa kirjoittaa kesälomasta peruskoulutyylisen aineen mutta se sitten yllättäen unohtui, mutta jos nyt kirjataan tapahtumat lyhyesti tässä…
Ensimmäinen viikko vietettiin Kreetalla ja reissu meni hienosti. Osuttiin säiden puolesta hyvään rakoon kun sekä edellisellä viikolla ja kuulemma seuraavallakin oli ollut yli 40 asteen paahde mikä ei kyllä ole enää ihmiselle sopiva lomailukeli. Lämpömittarin lukemat heiluivat kolmen kympin paikkeilla mikä tuntui ihan sopivalta pienen (ja välillä isommankin) tuulenvireen kanssa ja aika kului leppoisasti muksujen touhutessa rannalla ja altaalla niin kuin oli suunniteltukin. Agia Pelagia sopii rauhallisena pikku kylänä hyvin tuollaiseen viikon mittaiseen oleiluun lapsiperheen kesken, mutta pidemmällä visiitillä pitäisi jo varmaan miettiä auton vuokraamista ja tutustumista muihinkin nähtävyyksiin kuin hotellin altaaseen.
Kreetalta paluun jälkeen kykittiin viikko kotona kun kalenteriin oli merkattu Ellan lääkäriä ja muuta vastaavaa pakollista säätöä, mutta sen jälkeen singahdettiin mökille Pernajaan ja vietettiin siellä oikeastaan koko loppuloma. Jotain pientä highlighttia siihenkin väliin mahtui, mm. Sarvsalö Åttanin järjestäminen ja pikapyrähdys sedän mökillä Saimaalla, mutta muuten mentiin aika perinteisellä mökkimeiningillä pari viikkoa varpaat turpeessa… Ja sitten oltiinkin jo taas töissä seuraavaa vuosilomaa odottaessa. Jee!
Tallennettu kategorioihin ella, lapset, loma, työ
|
Pari tuntia istun vielä töissä ja sen jälkeen saa duunit odottaa kuukauden meikäläisen paluuta. Vielä tässä on sen verran työasioissa kuitenkin kiinni että aika outoa ajatella että huomenna tähän aikaan ollaan jo Kreetan maaperällä… Kohteena on Agia Pelagian kylä keskellä Kreetan pohjoisrannikkoa (Google Maps-linkki) ja reissuun lähdetään koko perheen voimin, joten tiedossa on enemmän tai vähemmän rentoa rantalomailua tyttöjen kanssa. Jos lämpötila pysyy kohtuulukemissa, voidaan tietysti välillä heittää Ella kantoreppuun ja katsoa pääseekö Veeran cityrattailla miten pitkälle Kreetan kivisessä maastossa.
Tallennettu kategorioihin lapset, loma
|
Päätin tänään neljän kuukauden Travian-addiktion jälkeen lopettaa pelin tähän. Olin miettinyt lopettamista aikaisemminkin, mutta nyt kun UNIFIL-liittouma hajosi, sain sille hyvän syyn. Peli on luonteeltaan sellainen, että siinä pärjää heikosti ellei sijoita peliin päivittäin aikaa, eikä “pari siirtoa päivässä”-tyyli riitä muuhun kuin Sim City -henkiseen pikku rakenteluun. Itsellä tuo peliin irtoava aika on väkisinkin rajallinen työn ja perheen takia ja olen halunnut tietoisesti sen pitääkin järjen rajoissa. Mutta sen takia olen sitten katsellut vierestä kun samaan aikaan aloittanut porukka kasvattelee omaan väkilukuuni verrattuna monikertaisia kyläryppäitä…
Neljän kuukauden aikaan on mahtunut paljon jännittäviä ja hauskoja hetkiä, joten kiitokset niistä oman liittouman porukalle. Jos joku on aloittamassa Traviania nyt esimerkiksi vasta avatulla kolmos-suomiserverillä, niin neuvon kyllä alusta asti hakeutumaan johonkin aktiiviseen liittoumaan, koska ryhmämeininki tuo tähänkin peliin aivan eri fiiliksen yksinäiseen näpertelyyn verrattuna. Omasta onnistuneesta ryöstöretkestä iloitsee hetken, mutta paljon hauskempaa on hehkuttaa porukalla kun saatiin yhteispelillä torpattua vihollisen rynnäkkö… Mutta nyt kylänjohtaja Omegus kiittää ja toivottaa onnea peliä jatkaville, olkoon miekkanne terävät!
Tallennettu kategorioihin tietokonepelit
|
S8 eli Sarvsalö-”åttan”, Pernajan Sarvisalossa järjestettävä puolimaraton tulee taas! Kovatasoinen Åttan juostaan tänä vuonna lauantaina 28. heinäkuuta. Voittajat sekä miesten että naisten sarjasta saavat nimensä kuuluisaan pokaaliin sekä lisäksi rajattomasti mainetta ja kunniaa. Kaikki maaliin tulleet osallistujat saavat myös todistuksen jolla kelpaa kerskailla kateellisille kavereille. Ilmoittautuminen ja lisätietoja Åttanin sivuilta. Itse joudun todennäköisesti tänäkin vuonna toimimaan vastaavana ajanottajana, joten panostan juoksuharjoitteluni johonkin toiseen mittavaan koitokseen.
Tallennettu kategorioihin puolimaraton, sarvsalö
|
Hilpo vihjaisi että selainpohjainen strategiapeli Travian on avannut ensimmäisen suomalaisen serverinsä tammikuun lopulla. Luin pelistä joskus viime vuonna mm. Mikko Saaren blogista, mutta en silloin vielä innostunut kokeilemaan… Uuden serverin avautuessa on kuitenkin vähän paremmat mahdollisuudet pysyä hengissä kun kaikki aloittavat rakentamisen tyhjältä pöydältä, joten päätin perustaa oman kyläni ja kokeilla miten pitkälle pääsen.
Lyhyt kuvaus niille, joille peli ei ole tuttu: Travian on siis keskiaikaan sijoittuva MMOG (Massively Multiplayer Online Game), jossa pelaaja ottaa hallintaansa pienen kylän. Kylää lähdetään kasvattamaan ja mukaan tulee vähitellen myös ulkomaailman kanssa asiointia mm. kaupankäynnin ja sotimisen merkeissä. Pelin mekaniikka on tuttu monesta pc- ja lautapelistä: resursseja (vilja, savi, puu, rauta) keräämällä saadaan pystytettyä rakennuksia joilla on oma tehtävänsä mm. sotaväen koulutuksessa ja kaupankäynnissä. Peli on reaaliaikainen siinä mielessä että pelaajat eivät odottele toistensa vuorojen valmistumista, mutta siitä on tehty tarkoituksella hidastempoisempi venyttämällä toimenpiteisiin menevää aikaa. Alkuinnostuksen huumassa eteneminen tuntuu hitaalta kun suurin osa ajasta pitää odottaa että resursseja kertyy tarpeeksi seuraavaa rakennus- tai kehitystoimenpidettä varten (yleensä tunteja) tai vaikkapa rakennuksen pystytystä (tyypillisesti 30 minuuttia). Tämä on kuitenkin loppujen lopuksi Hyvä Juttu™, koska näin suurin osa pelaajista tekee korkeintaan muutamia siirtoja päivässä eikä kenenkään tarvitse upottaa ylettömiä määriä aikaa pysyäkseen muiden tasolla.
Kun kylän perusrakenteen on saanut kuntoon, voi alkaa kiinnittää enemmän huomiota siihen mitä sen ulkopuolelta löytyy. Lähiseutuja voi tutkia hylättyjen kylien toivossa ja sotilaiden määrän kasvaessa alkaa suunnitella ryöstöreissuja viereisiin kyliin. Myös alliansseihin voi liittyä, jotta tuntisi olonsa turvallisemmaksi isompien pelurien puristuksessa. Mutta koska olen itse vielä melkolailla lähtökuopissa jätän pelin kehittyneemmät aiheet muiden huoleksi ja raportoin lisää kun olen saanut kyläpahaseeni edes muutaman sotilaan.
Travian on saksalaista alkuperää ja nykyisessä olomuodossaan (versio 3) jo ihan nätti selainpohjaiseksi peliksi. Piirrettyihin kylä- ja karttanäkymiin on jaksettu panostaa riittävästi ja vaikka koko saitti toimii staattisella HTML-sisällöllä (tikittävää javascript-kellonaikaa lukuunottamatta), siirtojen tekeminen käy yleensä riittävän sujuvasti. Testasin muuten että saitti toimii Nokian E-sarjan puhelinten selaimellakin eli tilannetta voi tsekkailla vaikka junassa töihin mennessä. ;)
Tallennettu kategorioihin tietokonepelit
|
Katselin eilen subilta 80-luvun leffan Fast Times at Ridgemont High, suomeksi lähteestä riippuen Kuumat kinkut tai kimmat. Leffan anti ei tässä iässä ehkä ollut enää niin järisyttävä kuin silloin kun sen ensi kertaa 80-luvulla näki, mutta nyt raina toimiikin lähinnä hilpeänä takautumana Vanhoihin Hyviin Aikoihin. Sean Penn ja muut tähdet heittävät ensimmäisiä suorituksiaan, kasaripoppi soi ja yläasteläppä lentää, voi sitä autuutta… Kunnon retrohörhönä jatkoin aikakauden fiilistelyä pelailemalla leffassa vilahtelevia kolikkopelejä ja sen jälkeen muita mieleen juolahtaneita klassikoita.
Ridgemontin hikisessä pelihallissa hakattiin ensimmäisen polven kolikkopelejä, joista bongasin ainakin Pacmanin, Missile Commandin ja Asteroidsin. Ja tietysti Tempestin, ensimmäisen värillisellä vektorigrafiikalla komeilleen avaruusräiskinnän. Pistin MAMEn tulille ja otin sessiot hektistä mättöä jossa liipasinsormi saa kyytiä ja katkenneet viivanpalaset lentelevät vihulaisalusten pamahdellessa tohjoksi. Nykykoneille löytyy versiointina mainio Tsunami 2010, joka on kaiken lisäksi vielä ilmainen. Lisäksi vanha Tempest-fani Jeff Minter tekee parhaillaan samassa hengessä uutta psykedeelistä räiskintää Space Giraffea, jonka edistymistä voi seurata miehen blogista.
Lue loppuun →
Tallennettu kategorioihin elokuvat, retro, tietokonepelit
|
Kyllästyin keksimään pyörää uudelleen vanhan kotikutoisen blogisoftani kanssa ja vaihdoin sen WordPressiin jonka olen paisuneesta koostaan huolimatta todennut ihan kivaksi leluksi. Saa nähdä saanko vanhoja kirjoituksia tosin koskaan importattua… :) Ja mielellään tehtyä jonkun fiksumman teeman.
Tallennettu kategorioihin wordpress
|
Äsken tuli kuluneeksi miljardi (1 000 000 000) sekuntia siitä kun synnyin toukokuussa 1975. Tätä hienoa saavutusta voitaisiin kutsua nörttien “miehen iäksi”. Avattuna tuo on siis 31 vuotta, 37 viikkoa, 1 tunti, 46 minuuttia, 40 sekuntia.
Voisin pitkästä aikaa yrittää kirjoittaa oikeaakin asiaa, syksyllä kun jäi blogin päivittäminen kokonaan jäihin tytön syntymän jälkeen… Kaikki tutut tietävätkin jo että Ellalla todettiin melko pian syntymän jälkeen Downin syndrooma, mikä oli meille melkoinen shokki kun olimme 9 kuukautta mielestämme odottaneet tervettä lasta. Down-lapsilla on hidastuneen kehityksen lisäksi usein ongelmia esimerkiksi sydämessä ja suolistossa, joten alkuajat olivat tosi rankkaa sairaalaelämää kaikenlaisten röntgen- ja ultraäänitutkimusten välissä. Tytön sydän todettiin onneksi terveeksi, mutta noin kuukauden iässä Ella joutui suolistoleikkaukseen ns. Hirschsprungin taudin takia. Eipä voinut operaation kulun selostuksen jälkeen todeta muuta kuin että nykylääketiede on kyllä ihmeellinen asia… Operaatio ja siitä toipuminen meni siis hienosti, tosin aluksi jouduttiin opettelemaan syömistä kaiken maailman nenämahaletkujen kanssa mutta onneksi Ella keksi jossain vaiheessa että äidinmaitohan onkin kuuminta kamaa ruokarintamalla. Nyt on saatu pari kuukautta elää suht normaalia elämää Petran hoitaessa nuorimmaista kotona ja Veeran käydessä päiväkodissa. Jonkun verran tulee koko ajan pyöritystä kaikenlaisten Kelan tukien ja muiden virallisten papereiden kanssa eikä leikkauksen jälkitautien mahdollisuuksistakaan ole täysin päästy eroon. Eli vähän varpaillaan pitää olla koko ajan mutta eteenpäin sätkitään…
Jos haluatte tutustua tarkemmin Downin oireyhtymään niin tässä muutama linkki:
Kehitysvammahuollon tietopankki: Downin oireyhtymä
Wikipedia: Downin oireyhtymä
Tallennettu kategorioihin down, ella, nörtit
|
Loma on ohi ja toinen työpäivä menossa. Läppäri buuttasi eilen kasaantuneiden päivitysten ja verkon hidastelun takia yli 1.5 tuntia, minkä jälkeen pääsin aloittelemaan sähköpostisuman purkamista. Siinä odotellessa tuli mieleen että voisin pitkästä aikaa kirjoittaa jotain blogiinkin…
Ostin kesäkuussa Nintendo DS Liten kun pikkukonsoli saatiin vihdoin myyntiin tänne Eurooppaankin. Hankin samalla M3 miniSD -flash-adapterin ja Passcard 2 -kortin lähinnä siksi, että DS vaikutti mielenkiintoiselta alustalta kaikenlaisten hauskojen sovellusten kehittelyyn. Kahdella näytöllä ja kosketusnäytön tökkimisellä voi saada aikaan vaikka mitä kätevää ja konsolille onkin vähitellen kasvanut kiitettävän aktiivinen independent-kehittäjäporukka. Lähes kaikki DS:n ominaisuudet ovat jo käytettävissä koodarille open source-kirjastojen kautta, ja olenkin lomareissujen välissä yrittänyt opiskella raudan ihmeellisyyksiä. Toistaiseksi tuloksena on lähinnä yksittäisiä pikku testiohjelmia grafiikan piirtelyn puolelta, mutta tarkoituksena olisi tehdä ihan oikea demoskenetuotantokin kunhan saadaan poikien kanssa kunnon konsepti kasaan.
Homebrew-softien eli kotikutoisen koodin käyttö ei ole DS:llä (tai DS Litellä) aivan yksinkertaista. Ohjelmien ajamiseen tarvitaan ensinnäkin joko muuteltu firmware-versio, joka sallii allekirjoittamattomien softien ajon tai passme-moduli, joka ajaa saman asian. Lisäksi on oltava jokin tapa siirtää softat DS:lle – kätevintä on hankkia flash-adapteri, jonka avulla voi kirjoittaa tiedostot muistikortille pc:n kortinlukijassa, vaihtaa kortti DS:ään ja ajaa haluttu ohjelma flash-kortin menusta käsin. Adaptereja ja passme-kortteja on kuitenkin jo iso liuta ja valinta ei ole helppo, koska tuotteiden ominaisuudet ja niiden softatuki vaihtelevat rajusti. Kehittäjät ovat onneksi huomanneet tämän ja lyhyen ajan sisään on kirjoitettu kaksikin opasta homebrew:n käyttöön:
Simon van de Bergin The Beginners Guide To DS Homebrew ja
Modojo Special Report: The State of DS Homebrew
Beginners Guide kannattaa lukea ensin, koska se käy enemmän läpi olennaisten termien merkityksiä ja esittelee eri flash-korttien ja passme-laitteiden eroja. Modojon raportti taas tutkailee enemmän tällä hetkellä saatavilla olevia “kotipolttoisia” softia. Moni peli ja hyötysofta on vielä aikaisessa kehitysvaiheessa, mutta esimerkiksi vanhoja LucasArts-pelejä pyörittävä ScummVM DS on melkein yksinään jo flash-adapterin hankkimisen arvoinen. :) Ja kun DS:n rautapuoli saadaan vähitellen paremmin dokumentoitua, tulee kehittäjäkaartia ja sitä myötä ohjelmiakin taatusti lisää…
Tallennettu kategorioihin koodaus, nintendo ds
|
Löysin laatikostani vanhan Citizen-merkkisen rannekellon, jonka olen saanut varmaan joskus ala- ja yläasteen taitteessa, 80-luvun puolella joka tapauksessa. Ajattelin kokeilla sitä päivittäisessä käytössä, koska viime aikoina on alkanut jurppimaan kännykän kaiveleminen taskusta kellon katsomista varten ja edellinen kinetic-Seikoni on suhteellisen kalliin huollon tarpeessa ja siksi laatikon pohjalla sekin. Tämä Citizen Alarm-Chrono on rehellinen 80-luvun digitaalikello, joten ehkä sillä saa jonkun verran retro- tai ainakin nörttipisteitä. Eihän tuo mikään eeppinen Casion laskinkello ole, mutta 80-luvun henki on vehkeessä kuitenkin läsnä isoista nestekidenumeroista lähtien. Plussana suunnittelijoille sanottakoon vielä että kalenteri osaa näyttää oikeaa päiväystä vuoteen 2035 asti, joten sen puolesta kello voi roikkua ranteessa vielä varsin pitkään.
