Olof Palmen murha tapahtui tasan 20 vuotta sitten perjantai-iltana 28.2. 1986. Itse olin tuolloin 10-vuotias neljäsluokkalainen ja täytyy sanoa, että uutinen ei ole itselleni jäänyt mieleen mitenkään kristallinkirkkaasti, mutta muistan kyllä hyvin uutisten kuvat Tukholman keskustaan surmapaikalle muodostuneesta kukkamerestä. Myös tekijän pitkään jatkuneesta sotkuisesta etsinnästä on jonkinlaisia muistikuvia vuosien varrelta, mutta melko sekavassa tilassahan tutkinta taitaa olla edelleen… Joka tapauksessa ajattelin että olisi mielenkiintoista kerätä pala 80-luvun ajankuvaa ja kysyä teiltä: Missä sinä olit kun Olof Palme murhattiin? Mitä tapauksesta jäi mieleen?
Tallennettu kategorioihin retro
|
Sain kutsun Ma.gnolia.com-saitin betatestiin. (Päivitys: Ehtivät näköjään julkaisemaan palvelun nopeammin kuin minä tämän jutun…) Ne joille termi “web 2.0″ on kirosana voivat lähteä tässä vaiheessa kahville, sillä tässäkin konseptissa valjastetaan vahvasti suuren yleisön tietoisuutta ja sovelletaan ajaxia rikkaan käyttöliittymän aikaansaamiseksi…
Ma.gnolia pohjautuu pitkälti del.icio.uksen idealle, eli tarkoituksena on pitää tallessa käyttäjän bookmarkkeja webissä. Syötetyille osoitteille annetaan kuvailevia avainsanoja eli tägejä, joiden perusteella kirjanmerkkejä voi jälkeenpäin etsiä joko omasta kokoelmasta tai kaikkien käyttäjien syöttämistä osoitteista. Vaikka selaimen kirjanmerkkejä tulee nykyään hyödynnettyä aika vähän, olen itse käyttänyt del.icio.usta jo pidemmän aikaa siihen, että saan mielenkiintoiset saitit helposti talteen ja voin katsoa ne sitten paremmalla ajalla missä seuraavaksi sitten ehdinkin selailemaan.
Sekä del.icio.us että Ma.gnolia antavat selaimen työkalupalkkiin kätevän nappulan, jota klikkaamalla saa talteen silloisen osoitteen. Toinen fiksu idea on, että kaikki saitilla tehtävät haut saa myös tallennettua RSS-syötteeksi, jolloin niitä voi hyödyntää ainakin Firefoxissa normaalin kirjanmerkkikansion tapaan. Käyttäjä voi esimerkiksi merkata tietyt osoitteet sopivalla tägillä, vaikkapa “jaetutmerkit”, tehdä tästä fiidin ja lisätä sen selainten työkalupalkkeihin (“New Live Bookmark”), minkä jälkeen nämä kirjanmerkit ovat käytettävissä kotikoneella, töissä tai missä tahansa niitä sattuu tarvitsemaan. Esimerkki omasta kokoelmastani tehdyllä “programming”-haulla:
Haku palauttaa toistaiseksi uusimmat kirjanmerkit ensimmäisenä, mutta ehdotin kehittäjille optioiden lisäämistä esimerkiksi aakkosellista tai pisteytykseen perustuvaa järjestystä varten ja lupasivat laittaa tämän 1.0-version jälkeiseen kehityslistaan.
Ma.gnolia yrittää erottua del.ici.ouksesta lisäämällä kirjanmerkkien hallintaan trendikkäästi myös sosiaalista puolta. Kirjautumisen jälkeen palvelun aloitussivulla näkyy omien bookmarkkien lisäksi määrittelemiesi kavereiden ja käyttäjäryhmien uusimmat linkit. Toteutuksesta tulee kovasti mieleen Flickr, mutta toistaiseksi en osaa vielä sanoa miten paljon hyötyä on esimerkiksi ryhmien linkkikokoelmista pelkkään tägeillä hakemiseen verrattuna. Ja luonnollisesti mukana ovat tägipilvet, joista näkee omien yleisimpien avainsanojen lisäksi kavereiden ja kaikkien käyttäjien suosituimmat sanat.
Jos olet pohtinut ikuista bookmarkkien säilytysongelmaa, kannattaa käydä katsomassa olisiko Ma.gnoliasta apua, vaikka se ei selaimeen tallennettavien kirjanmerkkien tasolle käytettävyydessä vielä pääsekään. Osoitteiden vieminen Ma.gnolian kantaan onnistuu helposti sekä selainten omista bookmark-tiedostoista että muista vastaavista palveluista ja myös siirto toiseen suuntaan onnistuu jos tuleekin myöhemmin katumapäälle…
Tallennettu kategorioihin testit, web
|
Posti toi eilen laatikkoon sinisen Neon Pro -powerpallon. Sain sen kiitokseksi pallojen Suomen maahantuojalta siitä hyvästä, että olen tammikuuhun asti pitänyt blogissani yllä epävirallista palloaiheista keskustelua. Nyt on saatu pystyyn virallinenkin foorumi, joten siirretään pyörittelyä koskevat jutut jatkossa sinne. Kiitokset vielä pallosta Jutta-Marille!
Tallennettu kategorioihin powerball
|
Marraskuu meni kätevästi ohi kun yritettiin saada uusi koti järjestykseen. Vaikka kämppä on 10 neliötä suurempi kuin vanha niin jostain ihmeen syystä kaikkea tavaraa ei meinannut saada tungettua mihinkään, vaikka sälää meni roskikseenkin säkkitolkulla. Ilmeisesti vanha ja uusi asunto ovat vaan jotenkin epäyhteensopivia keskenään säilytystilan suhteen… Joulukuu kului pikkujoulujen ja muun normihässäkän merkeissä, mutta jos nyt Uuden Vuoden kunniaksi yrittäisin kirjoitella taas jotain.
Olen viime aikoina yrittänyt rajoittaa harrastusmielessä tehtyjen hommien määrää. Impulsiivisena tekniikkaa rakastavana hörhönä keksin todella helposti uusia kivoja juttuja joihin voisi kuluttaa aikaa, mutta kun työhön menee matkoineen noin 9 tuntia päivässä ja sen jälkeen pitäisi olla perheenkin kanssa niin kaikkia ambitioita ei yksinkertaisesti voi toteuttaa. Ajanpuutteen takia käy usein niin, että aloitan innoissani jonkun “harrasteprojektin”, nysvään sitä pari iltaa tai jopa viikkoja, mutta sitten tekemiseen tulee syystä tai toisesta keskeytys ja innostus lopahtaa siihen. Ja sitten kun aikaa ja inspiraatiota taas löytyy, tuleekin yllättäen mieleen jotain uutta ja hienoa ja vanha säätö unohtuu homehtumaan laatikon pohjalle tai kovalevyn kulmalle. Hyviä esimerkkejä tällaisista hankkeista ovat kotitekoinen versio Full Metal Planete -pelistä, kirjoitelma Veeran syntymästä, joystick-adapterit jotka lupasin tehdä kaverille, demokoodausta jne… Listaa valitettavasti riittää. Ei mitään elämää tärkeämpiä juttuja, mutta olisi ne mukava saada joskus valmiiksi.
Ehkä ideat pitäisi alkaa kirjata puhelimen task-listaan (jota olen kyllä joskus harvoin tehnytkin) tai johonkin vastaavaan paikkaan sen sijaan että niitä ryntäisi aina toteuttamaan suin päin. Kesken jääneet säädöt löytyisivät sitten listalta ja niillä olisi ehkä jotain toivoa valmistumisesta toisin kuin nyt… Tosin en tiedä onko tekniikasta hyötyä jos itsekuri ei ole niitä vahvimpia puolia, mutta jotain kai täytyy kokeilla. Luulisi kyllä muillakin Alan Säätäjillä olevan samansuuntaisia ongelmia, kertokaapa kuinka itse selviydytte niistä…
Tallennettu kategorioihin muutto, pohdinnat
|
Henri ja Petra Vilminko, järjestysnumero 2932, hyväksytään Jättiläisenkaari 3-nimiseen kohteeseen edellyttäen että he myyvät nykyisen asuntonsa ja toimittavat 6 kuukauden sisällä Kirkkonummen kuntaan kopion kauppakirjasta.
Yli 8 kuukauden kestäneiden asunnon myyntiyritysten, epäonnistuneen asoasunnon hankinnan ja vielä loppumetreillä jännitystä yllä pitäneen byrokratian jälkeen näyttää nyt siltä että pääsemme vihdoin muuttamaan kuvassa näkyvän rivitalon vasempaan päätyyn. Nykyisen asunnon kanssa kävi sen verran kätevästi, että ostaja löytyi lopulta samasta taloyhtiöstä ja alustava kauppasopimus on jo tehty. Enää siis jäljellä loppukaupat, minkä jälkeen päästään muuttamaan. Ja tietysti pitämään tusinoittan tupareita ja muita juhlallisuuksia! ;)
Tallennettu kategorioihin muutto
|
Lautapelaaja.netin vuosittaisen peliäänestyksen tulokset julkaistiin eilen. Äänestyksessä saa antaa pisteensä seitsemälle pelille, joita on kuluvan vuoden aikana pelannut. Mielipiteensä antoi tällä kertaa 142 pelaajaa, ääniä tuli yhteensä 863. Tässä top 3, loput saatte kurkkia lautapelaaja.netin sivuilta:
1. Carcassonne, ääniä 48
2. Puerto Rico, 42
3. Menolippu (Ticket to Ride), 33
Erityisesti tuoreempien peliharrastajien suosima Carcassonne on ollut listan huipulla kahtena edellisenäkin vuotena, mutta nousi nyt ykkössijalle. Aloittelijaystävällisyys ja uudet lisäosat ovat pitäneet peliä pinnalla, saa nähdä kuinka kauan tätä vielä jatkuu. Kauppapeli Puerto Ricon hyvä sijoituskaan ei ollut yllätys, mutta Ticket to Ride nousi viime vuodesta komeasti 10 sijaa ylöspäin. Pelin suomenkielinen julkaisu on varmasti auttanut asiaa paljon, joten toivottavasti niitä nähdään jatkossa enemmänkin että saadaan laadukkaita lautapelejä muidenkin kuin kovimpien peliharrastajien pöydille.
Linkit:
Lautapelaajat.netin vuosiäänestys 2005
Pelien arvostelut:
Carcassonne, Puerto Rico, Menolippu
Tallennettu kategorioihin lautapelit
|
Testailin eilen Nokian 6230i:tä, joka vaikuttaa oikein toimivalta keskisarjan luurilta. Puhelimen kameraa kokeillessani huomasin, että MMS-viestiä luodessa vehje sanoo heti aluksi “kuvan kokoa muunnetaan” ja aloin ihmettelemään miksei aktiivikäytössä oleva 6630:ni tee samaa. Kävin läpi asetukset molemmissa puhelimissa ja huomasin, että myös 6630 runnoo MMS:ää lähetettäessä kuvan automaattisesti 640×480-muotoon, en vaan ollut koskaan huomannut tällaista pientä ominaisuutta kun “älypuhelin” tekee muunnoksen niin nopeasti. En kai ole kiinnittänyt lähetettyjen kuvien kokoon sen kummemmin huomiota tai olen ajatellut että webiserverin galleriasofta on hoitanut pienennyksen… Noh, soitin vielä viralliselle mobiiliasiantuntijalleni Janille, joka selvensi kuviota sen verran, että Soneran MMS-keskuksessa on viestin kokoraja nykyään 300 kB, riippumatta siitä onko viesti menossa edelleen toiseen puhelimeen vai sähköpostiosoitteeseen. Megapikselikoon jpeg-kuvista tulee helposti suurempia, joten puhelimet tekevät ihan fiksusti pienentäessään ne jo lähetysvaiheessa. Muuten MMSC todennäköisesti tipauttaisi liian ison viestin lattialle ja antaisi jonkun kryptisen virheilmoituksen jota käyttäjä saisi sitten ihmetellä huuli pyöreänä. Eli isot lomakuvat laitetaan eteenpäin puhelimen meiliclientilla tai kierrätetään pc:n kautta… Sinänsä melko itsestään selvää muutenkin, mutta tulipa selvitettyä miksi näin.
Lisäys: Toni kommentoi vielä että tuoreemmista Nokian puhelimista löytyy MMS-asetuksista kuvan kokovaihtoehdot Pieni, Suuri ja Alkuperäinen. Nuo tuli säätäessä myös käytyä läpi, Pieni-asetus lähettää kuvan 160×120 pikselin kokoisena ja Suuri koossa 640×480. Alkuperäisenäkin kuvan voi yrittää lähettää, mutta yritys lisätä yli 300 kB kokoinen kuvatiedosto viestiin tuottaa virheilmoituksen.
Mobiilisäätö jatkui illalla, kun pääsin kokeilemaan PoCia eli kännyköiden välistä push-to-talk-palvelua. Palvelua tukevia puhelimia olisi jo jonkin verran markkinoilla, mutta suomalaisista operaattoreista toistaiseksi vain Saunalahti tarjoaa sitä asiakkailleen. Ehkä tekniikka on vielä sen verran tuore, että muut eivät uskalla lähteä mukaan, mutta onneksi Suuressa Puhelimia Valmistavassa Yrityksessä työskentelevä kaverini teki minulle tunnukset testiserverille ja pääsin ihmettelemään systeemiä käytännössä. Jos unohdetaan konepellin alla hyrräävät hypetekniikat kuten IMS, VoIP ja SIP, idea on oikeastaan todella yksinkertainen: PoC mahdollistaa radiopuhelinten tyyliset yksisuuntaiset ääniviestit GPRS-yhteyksien yli, joko suoraan puhelimesta toiseen tai niin että vastaanottajana on joku muokattavissa olevista käyttäjäryhmistä. Eli pidän pohjassa tangenttina toimivaa puhelimen nappia, puhun “linjalle”, päästän tangentin ja vastaanottaja kuulee viestin ilman sen kummempaa viivettä. Vaikuttaa juuri niin helpolta kuin Nokia lupaa palvelun olevan, mutta ilmeisesti ongelmia on vielä teknisellä puolella eri valmistajien välisessä yhteensopivuudessa. Samoin pikaviestien hinnoittelu toimii ainakin nykyisellään GPRS-datalaskutuksen mukaan, joten käytön vaikutusta puhelinlaskuun on vaikea arvioida, vaikka puhe siirtyykin tehokkaasti pakattuna. Yleistyessään push-to-talkista voidaan varmasti kehittää monenlaisia mielenkiintoisia sovelluksia, kunhan operaattorit eivät vaan jahkaile senkin markkinoille tuomisessa liian pitkään. *painaa tangenttia* kaverit, lähdettekö syömään *tangentti ylös* :)
Tallennettu kategorioihin puhelimet
|
Suomessa valmistetun Dr. Pepperin saatavuus ei enää ole mitään kuumimpia uutisia, mutta sainpa nyt itsekin ostettua tuota ihmettä Pasilan aseman R-Kioskista. Maku on melko lähellä originaalia “Now less sugar (Verrattuna alkuperäiseen Dr. Pepperiin)”-nootista huolimatta. Toni teki tosin hyvän huomion: euroversio on sokerin lisäksi keinomakeutettu asesulfaami K:lla ja mystisellä E955-makeutusaineella, jota elintarvikevirastonkaan E-koodiavainkaan ei tuntenut. Pienellä googlettamisella selvisi että aine on sukraloosia, joka on suht tuore tulokas Euroopan elintarvikemarkkinoilla ja ilmeisesti hyväksytty täällä käyttöön vasta viime vuoden puolella. Tiedä sitten mitä haittavaikutuksia tälläkin tavaralla on, tosin itsellä jää onneksi tuo limsojen kulutus niin vähälle että en suurempaa huolta jaksa asiasta ottaa. Ihmetyttää kuitenkin tämä aitoa sokeria syrjivä trendi, kyllä kuluttajan itsensä pitäisi saada päättää ottaako juomansa normisokerilla vai ties millä teollisella yhdisteellä terästettynä…
PS. Huomasin että blogin puolen kommenttitoiminto oli rikki, ilmankos oli pidellyt aika hiljaista… :) Nyt näyttäisi toimivan taas.
Tallennettu kategorioihin juomat
|
Jotta en ihan täysin tipahtaisi kehityksen kyydistä, ajattelin kokeilla reippaanlaisesti hehkutettujen podcastien kuuntelua. Hain tätä tarkoitusta varten iPodder-softan ja ajattelin että ladatut mp3-fileet olisi fiksua siirtää puhelimeen työmatkakuuntelua varten. Symbian-puhelimille saattaisi löytyä natiivejakin podcasting-clientteja, mutta pöytäkoneella tai läppärillä lataaminen käy kuitenkin huomattavasti nopeammin ja datasiirtokulut pysyvät paremmin hanskassa (mikäli puhelinlasku tippuu omaan postilaatikkoon ;). iPodderin testailuvaiheessa kävi vaan sitten perinteisesti eli jämähti über-engineering-moodi päälle ja aloin pohtia miten softalla haettujen audiotiedostojen siirron luuriin saisi mahdollisimman pitkälle automatisoitua.
Ensimmäisenä tuli mieleen bluetooth-siirto ja haeskelun jälkeen löysin oikein kätevän purkkavirityksen (kiitos Mikko Ohtamaalle :), jolla Windowsin omaa bluetooth-siirtoa (fsquirt.exe) pystyy komentamaan skripteistä käsin. Siitä syntyi sendfiles.bat, joka lähettää parametrina annetun tiedoston ennalta valitulle puhelimelle. iPodderin asetuksissa on kohta, jossa voi määritellä ohjelman ja parametrit jotka suoritetaan jokaisen ladatun tiedoston jälkeen, ja sinnehän tuo batti upposi hienosti. Sitten vaan clientti lataamaan testin vuoksi satunnaista podcast-lähetystä ja hyvinhän tuo viritys lähti siirtämään mp3:sta puhelimelle. Sähäkän säädön aikana unohtui vaan se, että podcastatut mp3:t tuppaavat olemaan pitkiä ja usein kooltaan 10-20 megaa eikä moni nykypuhelin pysty ottamaan niin isoa tiedostoa vastaan ennen muistin loppumista. Puolessa välissä siirtoa puhelin sanoi piip ja herjasi muistin loppuvan ja minä kirosin kun en tajunnut tuota pikku juttua miettiä aikaisemmin… Joudun toistaiseksi tyytymään perinteiseen hae-iPodderilla-drag’n'droppaa-tiedostot-phone-browseriin -menetelmään joka tietysti toimii mutta ei ole ollenkaan niin eliitti kuin mitä tuosta bt-siirrosta melkein tuli. :( Mutta tuloksena syntyneelle batille voi ehkä keksiä jotain kivaa käyttöä jatkossa… Dokumentoinpa sen lyhyesti tähän jos ylläoleva foorumilinkki lakkaa toimimasta. Eli käytin runmenu-työkalua, jonka avulla voi suorittaa Windows Explorerista löytyviä menutoimintoja komentoriviltä käsin. Tässä tapauksessa annoin runmenulle kohteeksi ladatun tiedoston polun ja valitsen sopivalla parametrilla Send To-menusta bluetooth-laitteen johon haluan sen lähettää, minkä jälkeen Windows aloittaa siirron enempiä kyselemättä:
C:\Tools\runmenu /wait:window /exec:"Send To\Bluetooth\My6630"
Jos jollakin on parempi idea siirron automatisointiin niin kertokaapa minullekin… PC Suiten Phone Browserin hyödyntäminen voisi olla yksi tapa mutta sen käyttöä näyttäisi olevan vaikea skriptata. Puhelinta kun ei mäpätä Windowsin asemaksi vaan se näkyy jotenkin hämäränä explorer-extensiona mikä estää puhelimen hakemistopolkujen käytön muissa ohjelmissa.
Tallennettu kategorioihin koodaus, softat, testit
|
Aloitan kirjoittamisen varovasti pitkän tekstiummetuksen jälkeen, sisältönä sopivan kevyttä höttöä: Pac-Man täytti kesäkuussa 25 vuotta. Megahittipelin vuonna 1980 julkaissut Namco keskittyy nykyään lähinnä mobiiliviihteeseen ja pulauttaa juhlan kunniaksi ulos kännykkäpeli Pac-Mania 3D:n, joka on yllättäen lähes identtinen 80-luvun lopulla ilmestyneen Pac-Manian kanssa. Onneksi Symbian-puhelimilla voi sentään pelata alkuperäisiäkin versioita EEMamen avulla. Testasin juuri softan tuoretta versiota, joka toimii pitkän odottelun jälkeen uusimmissakin Series 60-luureissa (mm. 6630, 6680) ja kyllähän se simppeleimpiä vanhoja kolikkopelejä pyöritti ihan hyvin. “Monimutkaisemmissa” peleissä kuten Commando joutui kytkemään ääniemulaation pois päältä ettei nopeus tipahtaisi liikaa, joten kehittäjillä on vielä tekemistä optimoinnin kanssa.
Älypuhelimista tuli mieleen, että ajattelin jossain vaiheessa kirjoitella Bluetoothin käyttötarkoituksista (tai niiden puuttesta), mutta Tero Lehto ehti Mobiili- ja PDA-blogissaan edelle. Teron kirjoitukseen keksin nyt lisättävää lähinnä sen, että markkinoilla on jo muutama bluetooth-kuulokkeina toimiva mp3-soitin. Nokian tulevaa N91-mallia lukuunottamatta puhelimissa on vielä heikosti kapasiteettia biisien tallentamista varten, joten erillisten laitteiden käyttö mp3-soittoon on kätevämpää, mutta mahdollisuus vastata puhelimeen biisejä kuunnellessa olisi ehdoton bonus. Daisy Multimedian valmistaman Diva GEM-soittminen kaltaisia on toivottavasti tulossa lisää, myös kovalevyllisinä malleina…
Tallennettu kategorioihin retro, tietokonepelit
|
